Konsernin tarjoamat palvelut laajenevat

Otavamedia osti 60 % kielten itseopiskelupalveluita tuottavasta WordDive Oy:stä.

Iso kauppa aloitti vuoden

Koronan aiheuttama poikkeusaika etätyö – ja hybridityöskentelymalleineen jatkuu edelleen.

Huhtikuussa Otava myi Nettix Oy:n Alma Media Oyj:lle.

Koronavuosi

Helmikuussa Kustannusosakeyhtiö Otava osti Kariston kustannustoiminnan.

Maaliskuussa suurin osa konsernin henkilökunnasta siirtyi etätöihin koronaviruksen alettua levitä Suomessakin.

Toukokuussa Kustannusosakeyhtiö Otava osti Cloubi Oy:n osakekannan.

Lokakuussa Kustannusosakeyhtiö Otava osti Atena Kustannuksen.

Taas uutta kohti

Otavamedia valmistautuu muuttamaan uusiin tiloihinsa Pasilan Triplaan.

Uudenmaankadulla Otavan toimitilojen monivuotinen, historiaa kunnioittava modernisointi lähestyy valmistumistaan.

Otavan kirjakerholiiketoiminta on siirtynyt Suomalaiseen Kirjakauppaan. Yhteistyön tiivistymisen myötä kirjakerho on tullut fyysisestikin, saati verkossa, yhä useamman ulottuville.

Digitalisaatio palvelee kuluttajaa

NettiX:iin kuuluva Nettiauto.com julkaisi palvelun, jonka avulla yksityishenkilöt voivat tehdä keskinäisen ajoneuvokaupan alusta loppuun saakka vaikka puhelimella.

Kouluosastona aikoinaan aloittanut Otavan Oppimateriaalit muuttui Otava Oppimisen palveluiksi ja toi ensimmäiset lukion äänikirjat streamauspalveluihin.

Suomalainen Kirjakauppa palasi juurilleen avaamalla uuden lippulaivamyymälän Helsinkiin, Aleksanterinkatu 15:een. Sattumoisin kassa sijaitsee täsmälleen samassa paikassa kuin 90 vuotta aiemmin! Vuoden myynti oli 4,8 miljoonaa kirjaa. Kirjakauppa kasvoi myös yritysostoilla.

Otava Oy:stä tuli Alma Media Oyj:n suurin omistaja

Vahva talous, kasvua ostamalla

Otavamedia tarttui oman median nousuun ja osti MCI Pressin sekä Alma 360:n. Kynämiehen ja DeCo Median kanssa niistä muodostui yhdessä Otavamedia OMA, asiakasviestintätoiminto kumppaniksi organisaatioiden omaan mediaan.

Suuri Toivelaulukirja -sarja tuli Otavaan kaupassa, jossa F-Kustannus ostettiin Kustannusosakeyhtiö Otavaan. Samana vuonna ostettiin myös tietokirjoihin erikoistunut Kustannusosakeyhtiö Moreeni.

2014 Henrik Ehrnrooth nimitettiin Otava Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi ja Olli Reenpää sekä Jorma Ollila varapuheenjohtajiksi.

Kirjakaupalle turvattu tulevaisuus

Otava lisäsi palveluvalikoimaansa uutispalvelun, kun NettiX osti enemmistöosuuden Ampparit Oy:stä

Otava osti vuonna 1912 perustetun Suomalaisen Kirjakaupan Sanoma-konsernilta ja turvasi näin valtakunnallisen jakelukanavan koko kirjakustannusalalle.

Otavamedia osti viestintätoimisto Tietoputki Oy:n sekä sen yhteistyökumppanin, liikkuvan kuvan osaajan DeCo Media Oy:n.

Rakenteen muutoksella ajan muutokseen

Konsernin organisaatio muuttui 1.4.2010. Konsernin hallituksen päätoimisena puheenjohtajana aloitti Olli Reenpää ja konsernin toimitusjohtajana Alexander Lindholm. Otava-Kuvalehdet Oy:n nimi muuttui Otava Oy:ksi ja Yhtyneet Kuvalehdet Oy Otavamedia Oy:ksi.

Suuren Suomalaisen Kirjakerhon toiminta siirrettiin Otavamediaan.

Verkkobisnestä ja pienkustantamoita

Yhtyneet Kuvalehdet Oy osti enemmistö-osuuden Suomen Golfpiste Oy:stä.

Konserni pohjusti tulevaisuuden menestystään ostamalla verkkoliiketoimintaan erikoistuneen NettiX Oy:n

Otava alkoi ostaa pienkustantamoja ja ryhtyi näin monimuotoistamaan kustannusohjelmaansa. Ensimmäiseksi hankittiin Like Kustannus Oy.

Suomen ikärakenne näkyi mm. aikuisille suomalaisille suunnatun Viva-lehden perustamisessa.

Omiin käsiin

Vuonna 1991 aloitettu Otavan privatisointi vietiin loppuun. Konsernin omistaa kokonaan Reenpään suku ja Otavan Kirjasäätiö.

Kuunneltavia kirjoja

Otava ryhtyi julkaisemaan äänikirjoja, mikä osui laajempaan lukemisen ja ajankäytön muutokseen. Äänikirjojen suosio on jatkanut vahvassa kasvussa. E-kirjat tulivat julkaisuohjelmaan 2010.

Asiakasviestintään, Rautakirjasta luovuttiin

Kustannustoiminta yhtiöitettiin Kustannusosakeyhtiö Otava Oy:ksi, ja konsernin emoyhtiön nimi muuttui Otava-Kuvalehdet Oy:ksi.

Rautakirja Oyj:n osakkeet myytiin Keskolle.

Otava lähti asiakasviestintäbisnekseen, kun Yhtyneet Kuvalehdet Oy osti osake-enemmistön Kynämies Oy:stä. Seuraavana vuonna Keskon Pirkka-lehden julkaisutoiminta siirtyi Kynämiehelle.

Yritysjärjestelyjen aika

Otava-Kuvalehdet-konserni syntyi 1.9.1998. Otava lunasti WSOY:n 50 prosentin omistukset yhteisomistusyhtiöistä, joita olivat Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Suuri Suomalainen Kirjakerho Oy ja Acta Print Oy. Kauppahinta, yli 700 miljoonaa markkaa, rahoitettiin pääosin pääomalainalla (400 mmk).

Acta Print Oy myi aikakauslehtipainot ja liiketoimintansa Edita-konsernille seuraavana vuonna.

Digitaalisiin oppimateriaaleihin

Otavan Oppimateriaalit siirtyi digiaikaan julkaisemalla ensimmäisen CD-romin lukion opetussuunnitelman teoriasisällöistä.

Laajemmin Otava alkoi julkaista digitaalisia oppimisen materiaaleja 1990-luvun lopulla, aluksi opettajille. Lukiolaisille alettiin julkaista e-kirjoja vuonna 2013.

Pörssistä vetäytyminen käyntiin

Otavan privatisointi alkoi.

Hymyä Pasilassa

Yhtyneet Kuvalehdet osti Lehtimiehet 1988. Tämän peruja Otavamediassa ovat mm. Tekniikan Maailma ja Hymy.

Yhtyneille Kuvalehdille uusi toimitila Pasilaan. Se valittiin Vuoden betonirakennukseksi 1986.

Kirjakerho näkee päivänvalon

1970-luvun alussa vahva uusi johto oli selättänyt 1960-luvun lopun talousvaikeudet.

Otavan kirjallisena johtajana toimi Paavo Haavikko.

Otava, WSOY ja Tammi perustivat Suuri Suomalainen Kirjakerho Oy:n 1969.

Uusi sukupolvi johtoon

Kari Reenpää kuoli traagisissa olosuhteissa. Kustannusosakeyhtiö Otavan hallituksen puheenjohtajaksi tuli Erkki Laurila, toimitusjohtajaksi Heikki A. Reenpää ja varatoimitusjohtajaksi Olli Reenpää.

Otava palasi Yhtyneiden Kuvalehtien hallitukseen lähdettyään 1961 WSOY:n kanssa syntyneiden erimielisyyksien jälkeen.

Suuret kirjasodat

Hannu Salaman Juhannustanssit nosti todellisen kohun ja johti lopulta oikeussaliin.

Paavo Rintalan Sissiluutnantti-teos toi lottien puolesta pahastuneet kenraalit Uudenmaankadulle ilmaisemaan kirjallisen mielipiteensä.

1960-luvun kirjasodat ovat osa kirjallisuuden historiaa.

Uljas lehtitalo

Hietalahdenranta 13:een valmistui Jorma Reenpään ajamana uusi toimitalo Yhtyneille Kuvalehdille.

Uusi painotalo Keuruulle

Uusi kirjapainotalo ja asuntoalue valmistuivat Keuruulle, minne kirjapainotoiminta siirtyi vaiheittain Helsingistä.

Kirjallisuuslehtien aatelia

Otava, WSOY ja Suomen Kulttuurirahasto perustivat Parnasson, joka nousi yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista kirjallisuuslehdistä. Se siirtyi Yhtyneille Kuvalehdille 1968 ja ilmestyy edelleen.

Pörssin aika

Kustannusosakeyhtiö Otava oli näinä vuosina pörssiyhtiö.

Lehtien poikkeusvuodet

Sotavuosina naisten rooli toimituksissa kasvoi: naiset toimittivat lehtiä miesten ollessa rintamalla.

Pekka Peitsi nosti Suomen Kuvalehden johtavaksi mielipidelehdeksi.

Ilmoitustulot lakkasivat lähes kokonaan, levikit paisuivat ja konekanta ränsistyi.

Vuosi 1945 oli tappiollinen. Paperin säännöstely alkoi.

Juhlaa sodan alla

Otavan kirjailijaksi aiemmin siirtynyt F.E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Yhtyneet Kuvalehdet muutti Stockmannin vintiltä Bulevardi 7:ään Eläke-Varman taloon.

Yhtiö hankki itselleen Olympia-lehden valmistautuessaan Helsingin olympialaisiin 1940. Lehteä ehti ilmestyä vain yksi numero ennen talvisotaa.

Kauaskantoisesti

Perustettiin edelleen toimiva hyväntekeväisyysjärjestö Kotilieden Kummikerho. Yksivuotispäiviään se vietti presidentinlinnassa Kaisa Kallion kutsumana.

Sillanpään Marssilaulu syntyi Frans Emil Sillanpään Suomen Kuvalehteen tuomasta runosta.

Nimekästä väkeä

Mika Waltari tuli Suomen Kuvalehden toimitussihteeriksi ja kirjoitti ”Suomalainen lauantaiehtoo” -kirjasen potentiaalisten tilaajien houkuttelemiseksi. Kirjanen on nykyisin harvinaisuus.

Yhtyneenä Stockmannin vintille

Pulakausi ja radion tulo söivät aikakauslehtien kannattavuutta. Otava ja WSOY yhdistivät aikakauslehtensä ja syntyi Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Hallituksen puheenjohtajaksi tuli Lauri Jäntti WSOY:stä ja toimitusjohtajaksi Jorma Reenpää Otavalta.

Yhtiö aloitti Köydenpunojankadulla Otavan postitushuoneen takana mutta siirtyi pian Stockmannin tavaratalon 5. kerrokseen.

Peruslehdet olivat Suomen Kuvalehti ja Kotiliesi. Ensimmäinen yhteinen tuote oli Seura-lehti.

Suurten joukkoon

Otavasta voitiin nyt puhua suurkustantamona. Lehtien ja kirjojen myynti oli 37 miljoonaa markkaa.

Työntekijöiden määrä yli kaksinkertaistui 420:een vuosikymmenen alusta. Myös kirjanimikkeiden määrä kaksinkertaistui.

Vaikeuksista syväpainoon

Suomen ensimmäinen ”syvennyspainokone”, syväpainorotaatio, aloitti Suomen Kuvalehden painamisen Otavan omistamassa Hietalahdenrannan painotalossa. Rotaatio uusittiin 1928.

Kirjavälitys Oy perustettiin, osakkaina Otava sekä muita kustantajia ja kirjakauppoja.

16-sivuinen Suomen Kuvalehti oli sotavuotena hankaluuksissa. Uusi Alvar Renqvistin palkkaama päätoimittaja L.M. Viherjuuri luotsasi läpi ongelmien ja jatkoi aina vuoteen 1936.

Kuvan aikaan

Otava aloitti säännöllisen aikakauslehtikustantamisen julkaisemalla Suomen Kuvalehteä, josta muodostui lehtikustannuksen ensimmäinen menestystarina.

Lehti painettiin Uudenmaankadulla vanhalla arkkikoneella. Painos oli 25 000 kpl vuonna 1918.

Menestystä siivitti maailmansodan nostattama tiedonjano ja uusi kuvankäyttö. Kuvia ei juuri aiemmin lehdissä ollut.

Rautakirja

Rautatiekirjakauppa Oy, sittemmin Rautakirja Oy, perustettiin Otavan tiloissa, osakkaina suurimmat kirjojen ja lehtien kustantajat.

Kirjapainotoimintaan

Otava aloitti kirjapainotoiminnan, kun Uudenmaankadun tontille nro 12 valmistui lisäsiipi. Yhtiö sai näin oman latomo-, paino- ja sitomorakennuksen.

Ensimmäinen oma talo

Uudenmaankadulle tontille numero 10 valmistui oma toimitalo, kansallisromanttinen jugendtalo, graniittilinna. Talon suunnittelivat arkkitehdit Karl Lindahl ja Valter Thomé.

Uudistusmielisten arkkitehtien tavoitteena oli luoda kokonaistaideteos, jossa ulkonäkö ja sisustus sointuivat yhteen.

Aineellisen ja henkisen pääoman liitto

Kustannusosakeyhtiö Otava perustettiin Eliel Aspelinin ja Hannes Gebhardin aloitteesta Arkadia-teatterissa toukokuussa pidetyssä kokouksessa. Nähtiin, että tarvittiin uusi kustannusyhtiö, aineellisen ja henkisen pääoman liitto. Perustajaosakkaita oli 230.

Perusteilla olevan yhtiön sivistyksellinen tarkoitus oli suomenkielisen kansalliskirjallisuuden kohottaminen ja sen levittäminen mitä laveimpiin piireihin. Kirjoja piti tarjota kohtuulliseen hintaan, kuitenkin niin, että talous oli saatava kestävälle pohjalle “kokonaan affäärin kannalle.“

Perustajaosakas Alvar Renqvist nimitettiin toimitusjohtajaksi 1893, ja hän jatkoi yhtiön kehittämistä.