Konsernin virstanpylväät

2016

Toukokuussa 2016 Otavamedia Oy jakaantui siten, että uusia liiketoimintoja varten muodostettiin Otavan Uudet Liiketoiminnat Oy, joka omistaa NettiX Oy:n ja Ampparit Oy:n.

2015

Otavamedia Oy osti MCI Press Oy:n osakekannan ja myöhemmin samaan kokonaisuuteen ostettiin Alma 360 Oy:n osakekanta.

Otavamedia Asiakasviestintään yhdistettiin DeCo Media Oy, MCI Press Oy ja Alma 360 Oy ja uuden yhtiön nimeksi tuli Otavamedia OMA Oy. Uusi yhtiö nousee yhdeksi alansa johtavista tekijöistä tarjoten yrityksille, yhdistyksille ja julkistalouden toimijoille sisältömarkkinoinnin printti-, verkko-, uutiskirje- ja videosisältöjä yhdessä sosiaalisen median, mediaviestinnän ja webcast-palveluiden kanssa.

Otavamedia Oy osti Bonnier Books Finland Oy:n kirjakerholiiketoiminnan ja Bonnierin kerhot yhdistettiin SSKK:n kerhoihin.

Kustannusosakeyhtiö Otava osti F-Kustannus Oy:n koko osakekannan. Yksi F-Kustannuksen tunnetuimpia brändejä on Suuri Toivelaulukirja -sarja. F-Kustannuksen toimintaan kuuluu julkaisutoiminnan lisäksi musiikin tekijänoikeuksien hallinnointi ja lisensiointi.

2014

Kustannusosakeyhtiö Otava osti osake-enemmistön Kustannusosakeyhtiö Moreenista. Moreeni on vuonna 2009 perustettu tietokirjoja julkaiseva kustantamo, joka keskittyy käsityö- ja kädentaidon kirjoihin.

Henrik Ehrnrooth valittiin hallituksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajiksi Olli Reenpää ja Jorma Ollila.

2012

NettiX Oy osti enemmistöosuuden Ampparit Oy:stä. Ampparit on vuonna 2007 perustettu verkkoliiketoimintaa kehittävä yritys, joka vahvistaa Otavamedian mediamyynnin tarjontaa ja asiakasviestinnän ratkaisuja.

2011

Otavamedia Oy osti DeCo Media Oy:n ja Tietoputki Oy:n vahvistamaan asiakasviestintäyksikön digiosaamista. Otava Oy osti Sanoma-konsernilta Suomalainen Kirjakauppa Oy:n.

2010

Konsernin organisaatiomuutos astui voimaan 1.4.2010. Konsernin hallituksen päätoimiseksi puheenjohtajaksi nimitettiin Olli Reenpää ja konsernin toimitusjohtajaksi Alexander Lindholm. Otava-Kuvalehdet Oy:n nimi muuttui Otava Oy:ksi ja Yhtyneet Kuvalehdet Oy Otavamedia Oy:ksi.

Suuri Suomalainen Kirjakerho Oy fuusioitiin Otavamedia Oy:öön.

2007

Yhtyneet Kuvalehdet Oy osti enemmistö-osuuden Suomen Golfpiste Oy:stä.

2006

Konserni investoi verkkoliiketoimintaan ostamalla NettiX Oy:n.

2005

Turkulainen Viestintätoimisto Sanakunta Oy tuli Kynämies Oy:n tytäryhtiöksi. Sonera Plaza-portaalin sisällöntuotanto ja ylläpito siirtyi Kynämies Oy:lle. Liken kustannustoiminta ostettiin ja siitä tuli Otavan tytäryhtiö. Viva-lehti perustettiin.

2004

Otavan v.1991 aloitettu privatisointi vietiin loppuun. Konserni on kokonaan Reenpään suvun ja Otavan Kirjasäätiön omistama.

2003

Yhtyneet Kuvalehdet Oy myi matkatoimistonsa Media-matkat.

2002

Kaikki pääomalainat maksettiin pois. Kynämies Oy tuli kokonaan Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n omistamaksi tytäryhtiöksi.

Konsernin hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin Tauno Matomäki ja Olli Reenpää konsernin toimitusjohtajaksi. Antti Reenpää nimitettiin Kustannusosakeyhtiö Otavan toimitusjohtajaksi.

2001

Keskon Pirkka-lehtien julkaisutoiminta siirtyi Kynämies Oy:n hoidettavaksi liiketoimintakaupalla. Alma Media Oyj:n osakkeet myytiin. Ex Libris –kirjakerho ostettiin Tammelta ja Gummerukselta. Keuruulla toiminta jakautui kirjapainotoimintaan ja asuinalueiden omistukseen (Otavanmäki Oy).

2000

Kustannustoiminta yhtiöitettiin Kustannusosakeyhtiö Otavan nimellä. Konsernin emoyhtiön nimi muuttui Otava-Kuvalehdet Oy:ksi. Rautakirja Oyj:n osakkeet myytiin Kesko Oyj:lle. Yhtyneet Kuvalehdet Oy osti osake-enemmistön asiakaslehtiä julkaisevasta Kynämies Oy:stä.

1999

Kirjapainotoiminta yhtiöitettiin siirtämällä painotoiminta Otavan Kirjapaino Oy:lle. Kirjavälitys Oy:n kanssa tehtiin logistiikkayhteistyösopimus ja yhtiöstä tuli Otavan osakkuusyhtiö. Acta Print Oy myi aikakauslehtipainot ja liiketoimintansa Edita-konsernille.

1998

Otava-Kuvalehdet -konserni syntyi 1.9. Otava lunasti WSOY:n 50 %:n omistukset yhteisomistusyhtiöistä, joita olivat Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Suuri Suomalainen Kirjakerho Oy ja Acta Print Oy. Kauppahinta (yli 700 mmk) rahoitettiin pääosin pääomalainalla (400 mmk).

1991

Otavan privatisointi alkoi, kun osakkeet vedettiin pois pörssistä.

1982

Syväpaino siirtyi uuteen Espoon Kivenlahden painotaloon.

1979

Heikki A. Reenpää nimitettiin Kustannusosakeyhtiö Otavan hallituksen puheenjohtajaksi ja Olli Reenpää toimitusjohtajaksi.

1969

Otava, WSOY ja Tammi perustivat Suuri Suomalainen Kirjakerho Oy:n.

1968

Kari Reenpää kuoli traagisissa olosuhteissa. Kustannusosakeyhtiö Otavan hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin Erkki Laurila, toimitusjohtajaksi Heikki A. Reenpää ja varatoimitusjohtajaksi Olli Reenpää.

1956

Heikki Reenpää nimitettiin Kustannusosakeyhtiö Otavan johtokunnan puheenjohtajaksi ja Kari Reenpää toimitusjohtajaksi.

1955

Uusi kirjapainotalo ja asuntoalue valmistuivat Keuruulle, minne kirjapainotoiminta siirtyi vaiheittain.

1945–1991

Kustannusosakeyhtiö Otava oli pörssiyhtiö.

1938

Alvar Renqvist siirtyi Kustannusosakeyhtiö Otavan johtokunnan puheenjohtajaksi ja Heikki Reenpää toimitusjohtajaksi.

1934

Otava ja WSOY yhdistivät aikakauslehtensä ja Yhtyneet Kuvalehdet Oy syntyi. Lauri Jäntti WSOY:stä nimitettiin hallituksen puheenjohtajaksi ja Jorma Reenpää toimitusjohtajaksi. Ensimmäinen yhteinen tuote oli Seura-lehti.

1924

Otavan toimitalon laajennus valmistui tontille no 8 Uudenmaankadulla.

1920

Suomen ensimmäinen ”syvennyspainokone” aloitti Suomen Kuvalehden painamisen Otavan omistamassa Hietalahdenrannan painotalossa. Rotaatio uusittiin 1928.

1919

Kirjavälitys Oy perustettiin, osakkaina oli Otava sekä muita kustantajia ja kirjakauppoja.

1916

Otava aloitti Suomen Kuvalehden julkaisemisen.

1910

Rautatiekirjakauppa Oy, sittemmin Rautakirja Oy, perustettiin Otavan tiloissa. Osakkaina olivat suurimmat kirjojen ja lehtien kustantajat.

1906

Uudenmaankadulle numero 10 valmistui oma toimitalo, kansallisromanttinen jugendtalo, graniittilinna. Talon suunnittelivat arkkitehdit Karl Lindahl ja Valter Thomé. Otava aloitti kirjapainotoiminnan kaksi vuotta myöhemmin, kun valmistui lisäsiipi, oma latomo-, paino- ja sitomorakennus naapuritontille no 12.

1890

Kustannusosakeyhtiö Otava perustettiin Eliel Aspelinin ja Hannes Gebhardin aloitteesta Arkadia-teatterissa toukokuussa pidetyssä kokouksessa. Tarvittiin uusi kustannusyhtiö, aineellisen ja henkisen pääoman liitto.

Perustajaosakkaita oli 230 henkilöä. Perusteilla olevan yhtiön sivistyksellinen tarkoitus oli suomenkielisen kansalliskirjallisuuden kohottaminen ja sen levittäminen mitä laveimpiin piireihin. Kirjoja piti olla kohtuulliseen hintaan, kuitenkin niin, että talous oli saatava kestävälle pohjalle “kokonaan affäärin kannalle“. Perustajaosakas Alvar Renqvist nimitettiin 1893 toimitusjohtajaksi ja hän jatkoi yhtiön kehittämistä.