Konsernin organisaatiomuutos astui voimaan 1.4.2010. Konsernin toimitusjohtajaksi valittiin Alexander Lindholm. Otava-Kuvalehdet Oy:n nimi muuttui Otava Oy:ksi ja Yhtyneet Kuvalehdet Oy Otavamedia Oy:ksi.
Yhtyneet Kuvalehdet Oy osti enemmistö-osuuden Suomen Golfpiste Oy:stä, joka ylläpitää golfpiste.com-nettiportaalia ja kustantaa Golf Digest -lehteä Suomessa.
Konserni investoi verkkoliiketoimintaan ostamalla Mach1 Oy:n (nykyisin NettiX Oy). Yhtyneet Kuvalehdet Oy hankki osake-enemmistön liettulaisesta aikakauslehtiyhtiöstä (Jungitiniai Leidiniai UAB).
Turkulainen Viestintätoimisto Sanakunta Oy tuli Kynämies Oy:n tytäryhtiöksi. Sonera Plaza-portaalin sisällöntuotanto ja ylläpito siirtyi Kynämies Oy:lle. Liken kustannustoiminta ostettiin ja siitä tuli Otavan tytäryhtiö. Viva-lehti perustettiin.
Otavan v.1991 aloitettu privatisointi vietiin loppuun. Konserni on kokonaan Reenpään suvun ja Otavan Kirjasäätiön omistama.
Yhtyneet Kuvalehdet Oy myi matkatoimistonsa Media-matkat.
Kaikki pääomalainat maksettiin pois. Kynämies Oy tuli kokonaan Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n omistamaksi tytäryhtiöksi.
Keskon Pirkka-lehtien julkaisutoiminta siirtyi Kynämies Oy:n hoidettavaksi liiketoimintakaupalla. Alma Media Oyj:n osakkeet myytiin. Ex Libris –kirjakerho ostettiin Tammelta ja Gummerukselta. Keuruulla toiminta jakautui kirjapainotoimintaan ja asuinalueiden omistukseen (Otavanmäki Oy).
Kustannustoiminta yhtiöitettiin Kustannusosakeyhtiö Otavan nimellä. Konsernin emoyhtiön nimi muuttui Otava-Kuvalehdet Oy:ksi. Rautakirja Oyj:n osakkeet myytiin Kesko Oyj:lle. Yhtyneet Kuvalehdet Oy osti osake-enemmistön asiakaslehtiä julkaisevasta Kynämies Oy:stä.
Kirjapainotoiminta yhtiöitettiin siirtämällä painotoiminta Otavan Kirjapaino Oy:lle.
Kirjavälitys Oy:n kanssa tehtiin logistiikkayhteistyösopimus ja yhtiöstä tuli Otavan osakkuusyhtiö. Acta Print Oy myi aikauslehtipainot ja liiketoimintansa Edita-konsernille.
Otava-Kuvalehdet -konserni syntyi 1.9. Otava lunasti WSOY:n 50 %:n omistukset yhteisomistusyhtiöistä, joita olivat Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Suuri Suomalainen Kirjakerho Oy ja Acta Print Oy. Kauppahinta (yli 700 mmk) rahoitettiin pääosin pääomalainalla (400 mmk).
Otavan privatisointi alkoi, kun osakkeet vedettiin pois pörssistä.
Syväpaino siirtyi uuteen Espoon Kivenlahden painotaloon.
Otava, WSOY ja Tammi perustivat Suuri Suomalainen Kirjakerho Oy:n.
Uusi kirjapainotalo ja asuntoalue valmistuivat Keuruulle, minne kirjapainotoiminta siirtyi vaiheittain.
Kustannusosakeyhtiö Otava oli pörssiyhtiö.
Yhtyneet Kuvalehdet perusti kuvapalvelun, nykyisin Suomen Kuvapalvelu Oy.
Otava ja WSOY yhdistivät aikakauslehtensä ja Yhtyneet Kuvalehdet Oy syntyi. Ensimmäinen yhteinen tuote oli Seura-lehti.
Otavan toimitalon laajennus valmistui tontille no 8 Uudenmaankadulla.
Suomen ensimmäinen "syvennyspainokone" aloitti Suomen Kuvalehden painamisen Otavan omistamassa Hietalahdenrannan painotalossa. Rotaatio uusittiin 1928.
Kirjavälitys Oy perustettiin, osakkaina oli Otava sekä muita kustantajia ja kirjakauppoja.
Otava aloitti Suomen Kuvalehden julkaisemisen.
Rautatiekirjakauppa Oy, sittemmin Rautakirja Oy, perustettiin Otavan tiloissa. Osakkaina olivat suurimmat kirjojen ja lehtien kustantajat.
Uudenmaankadulle numero 10 valmistui oma toimitalo, kansallisromanttinen jugendtalo, graniittilinna. Talon suunnittelivat arkkitehdit Karl Lindahl ja Valter Thomé. Otava aloitti kirjapainotoiminnan kaksi vuotta myöhemmin, kun valmistui lisäsiipi, oma latomo-, paino- ja sitomorakennus naapuritontille no 12.
Kustannusosakeyhtiö Otava perustettiin Eliel Aspelinin ja Hannes Gebhardin aloitteesta Arkadia-teatterissa toukokuussa pidetyssä kokouksessa. Tarvittiin uusi kustannusyhtiö, aineellisen ja henkisen pääoman liitto.
Perustajaosakkaita oli 230 henkilöä. Perusteilla olevan yhtiön sivistyksellinen tarkoitus oli suomenkielisen kansalliskirjallisuuden kohottaminen ja sen levittäminen mitä laveimpiin piireihin. Kirjoja piti olla kohtuulliseen hintaan, kuitenkin niin, että talous oli saatava kestävälle pohjalle “kokonaan affäärin kannalle“. Perustajaosakas Alvar Renqvist nimitettiin 1893 toimitusjohtajaksi ja hän jatkoi yhtiön kehittämistä.
